Saksala
Saksala on 1700-luvulla Nikusesta erotettu ns. puolikastila. Isojakokartassa asuintontti on merkitty kylän keskustaan, kohdalle jossa myöhemmin sijaitsi Kalinin kauppa. Kylän palon jälkeen tilakeskus siirrettiin nykyiselle paikalleen Kukkian rantaan.
Ensimmäinen tunnettu isäntä oli Topias Saksala vuoteen 1898. Häntä seurasi Kalle Saksala 1898–1947, joka toimi myös vankivyörärinä. Talon tuvassa oli vankikuljetuksia varten kopit, joissa vangit yöpyivät matkallaan Hämeenlinnaan.
Veikko Saksala oli isäntänä 1947–76. Hän rakensi ensimmäisen sillan Isosaareen 1964–65. Vuosina 1976–2004 isäntänä oli Jarkko Saksala, joka perusti matkailuvaunualueen 1988. Uusi silta saareen rakennettiin 1987–88. Mika Saksala on ollut isäntänä vuodesta 2004. Saksalan isännät ovat aina olleet hyviä Kukkian ja sen kalastuksen asiantuntijoita.
Puutikkalan alakansakoulu aloitti keväällä 1928 toimintansa Saksalan salissa. Opettajattaren asuntona oli keittiö ja kamari.
Päärakennus sijaitsee kauniilla paikalla Kukkian rannalla. Se on ollut alunperin päreillä verhoiltu. Lisäksi pihapiirissä sijaitsee 1900-luvun alusta peräisin oleva ulkorakennus sekä aittarivi. Aittoja on aikaisemmin käytetty kala-aittoina. Pihassa on myös useita muita talousrakennuksia, mm. kalansavustamo ja venevaja.
Koivisto
Koivisto on Karvialan kylän vanha kantatila. Sitä ja sen edeltäjää Abramia pidetään kylän vanhimpina taloina. Kyseessä on aikoinaan ollut kulmista avoin neliöpiha. Koivistossa on säilynyt toinen kylän 1870-luvulla rakennetuista vanhoista päärakennuksista. Toinen sijaitsee Ranttissa. Talot muistuttavat ulkoisestikin toisiaan ja niissä kummassakin on koristeellinen pikkuikkunainen kuisti.
Uudempi päärakennus on vuodelta 1904. Navetta on rakennettu luonnonkivistä vuonna 1896. Pohjoispuolelle lisättiin 1950-luvulla harkoista rakennettu pyöreä siilo. Vanhan navetan pohjoispuolella sijaitsee sitä sata vuotta nuorempi uusi navetta, joka sekään ei ole enää käytössä.
Koiviston ja koko kylän vanhin rakennus on Koivistonkujan varrella sijaitseva aitta, johon on kaiverrettu AI 1422. Aitta on siirretty nykyiselle paikalleen 1700-luvulla. Tämä voisi viitata siihen, että tilan rakennukset on siirretty nykyiselle paikalleen isonjaon jälkeen. Tien varressa sijaitsee myös kaksi riihtä, joista vanhempi lienee ollut aikoinaan savupirtti. Koiviston tilakeskus on pääpiirteissään 1930-luvun asussa. Uusi navetta ja tien varren vanhat talousrakennukset eivät näy pihapiiriin. Maisema on kasvanut umpeen suoniittyjen metsityttyä.
Rantti
Rantti on Puutikkalan sisarkylän Karvialan vanha kantatila. Se tunnetaan jo vuodelta 1539 nimellä Franttila. Jossain vaiheessa vanha kantatila on jaettu kahtia. Isonjaon kartassa vuodelta 1795 tiloilla on kaksi asuintonttia kylän keskustassa. Franttilan taloille ei ole merkitty paikkaa, joten talot ovat jo tuolloin sijainneet kyläkeskuksen ulkopuolella. Isonjaon täydennyskartoissa tunnetaan jo nimet, joilla nämä talot tunnetaan nykyäänkin: Kuusinen ja Rantti. Nykyisen omistajan suku on hallinnut Ranttia 1800-luvulta lähtien.
Ranttin pihapiiriä hallitsevat vuodelta 1901 oleva uusi päärakennus, vanha päärakennus 1800-luvulta sekä komea tiilinavetta vuodelta 1913. Uudemman päärakennuksen kivijalan kivet on tuotu Isosaaren pohjoispuolella olevasta Kivisaaresta. Vanha punamullalla maalattu päärakennus on toiminut vanhan isännän ja emännän eläkeasuntona. Sotaaikaan siihen majoitettiin viipurilaisia evakkoja. Rakenteeltaan talo muistuttaa Koiviston vanhaa päärakennusta.
Navetta on ollut tyhjillään 1980-luvulta. Se on rakennettu tilalla poltetuista tiilistä ja perusta on Kivisaaren kivistä ladottu.
Ranttin luhtiaitta on saanut nykyisen muotonsa 1900-luvulla. Alakerran aittoja on käytetty lihan, kalan, jauhojen ja viljan säilytykseen. Yläkerrassa on säilytetty vaatteita ja yövytty kesäisin. Talon länsipuolella olevassa pitkässä talousrakennuksessa ovat sijainneet savusauna, palvaussauna sekä pakari/kesäkeittiö. Miljöön täydentävät toinen talousrakennus sekä lähempänä tietä sijaitsevat lato ja kuivuri.
Ranttin miljöö on hyvin säilynyt ja muutoksista huolimatta ilme on 1910-luvulta peräisin olevan navetan aikuinen. Miljööllä onkin merkittävää maakunnallista arvoa.
